Erilaisia kertoimenlaskutapoja on lähes yhtä paljon kuin laskijoita. Itse olen valinnut tähän yhden verrattain suoraviivaisen ja "yksinkertaisen" tavan. Tapani tosin vaatii paljon pohjatyötä, mutta näin lienee asia käytännössä kaikkien vakavasti otettavien laskutapojen suhteen.
Lähtökohta: NHL-joukkueet voidaan karkeasti jakaa viiteen luokkaan:
- A eli kärkijoukkueet: Joukkueet, jotka voittavat selvästi enemmän kuin häviävät ja tekevät selvästi enemmän maaleja kuin päästävät
- B eli ylempi keskikasti/hyvät joukkueet: Voittavat jonkin verran enemmän kuin häviävät, tekevät jonkin verran enemmän maaleja kuin päästävät
- C eli keskikasti: Voittavat ja häviävät suurinpiirtein saman verran, tekevät ja päästävät suurinpiirtein yhtä paljon maaleja
- D eli alempi keskikasti: Häviävät jonkin verran enemmän kuin voittavat, päästävät jonkin verran enemmän kuin tekevät
- E eli pohjasakka/heittopussit: Häviävät selvästi enemmän kuin voittavat, päästävät maaleja selvästi enemmän kuin tekevät
Seuraava vaihe: Otetaan selville luokkien keskinäiset tasoerot
Käytännössä tämä tapahtuu siten, että kaivetaan riittävän suuri otanta ottelutuloksia aikaisemmilta kausilta: jokaisen kauden joukkueet jaetaan näihin viiteen kastiin, ja tarkastellaan kuinka eritasoiset joukkueet pelaavat toisiaan vastaan.
Esimerkiksi: A pelaa kotonaan E:tä vastaan:
- 52% A voittaa
- 23% tasapeli varsinaisella peliajalla
- 25% E voittaa
Tai
B vastaan A:
- 39% B voittaa
- 25% tasapeli
- 36% A voittaa
Otanta kannattaa olla riittävän suuri: ainakin viisi, mielellään kymmenenkin kautta, sillä yksittäiseen luokkaan kuuluu keskimäärin 30 joukkueen NHL:ssä kuusi joukkuetta, jolloin yksittäisen kauden tilastoissa näkyy vielä yksittäisten joukkueiden aiheuttamia "tilastoharhoja".
Joukkueiden arviointi ennen kauden alkua
Kun meillä on kasassa hyvää tilastoa siitä, miten joukkueet pelaavat toisiaan vastaan valitsemassamme sarjassa, seuraava vaihe on arvioida ennen kauden alkua mikä joukkue kuuluu mihinkin luokkaan seuraavalla kaudella. Varsinkin tässä lajin ja sarjan tuntemus korostuu!
- Arvioimme miten joukkueen edellinen kausi päättyi, ja mistä syistä kaudella kävi niin kuin kävi. Ylisuorittiko tai alisuorittiko joukkue? Oliko paljon loukkaantumishuolia, ja oliko tilanne joukkueessa stabiili vai kaoottinen? Oliko edellisen kauden tulos vain yksittäinen oikku, vai pelasiko joukkue pitkälti juuri omalla tasollaan?
- Tarkastellaan mitä joukkueessa on kauden jälkeen tapahtunut: treidit, uudet sopimukset, draftin tulos ja niin edelleen.
- Myös luonnollinen kehitys kannattaa ottaa huomioon: nuori joukkue yleensä parantaa kausien edetessä kun keski-iältään korkeilla joukkueilla on monesti paha tapa alisuorittaa.
- Näiden kaikkien asioiden vaikutus arvioidaan esimerkiksi tulevan kauden voittojen määrässä
- Joukkueen luokka pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Voidaan myös käyttää perässä tarkentavia määrityksiä esim. B+ tai D-
- Joukkueet voidaan rankata parhausjärjestykseen liigan, konferenssin ja divisioonan sisällä ja tehdä oma arvio siitä, miltä sarjataulukko voisi näyttää kauden jälkeen.
Näiden jälkeen meillä onkin valmiina periaatteessa karkeat arviot koko kauden peleihin, kun meillä on arvio kaikkien joukkueiden tasosta, ja siitä kuinka tasoerot näkyvät todennäköisyyksissä!
Koko työ ei kuitenkaan ollut tässä. Arviot ovat vasta karkeita. Vedonlyöjän täytyy olla valmis muuttamaan arviota, jos kauden aikana alkaa näyttää että vaikkapa A-tasolle arvioitu joukkue onkin pelannut 6-3-11-saldolla ensimmäiset 20 peliä, ja vieläpä kotonaan keskimäärin heikkoja joukkueita vastaan! Muutoksien kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, eikä niitä kannata tehdä hätiköidysti ensimmäisten kahden viikon jälkeen sarjan alkamisesta. Kohdattujen vastustajien taso kannattaa ottaa huomioon. Samoin se, onko joukkue pelannut kotonaan vai vieraissa. A-tason joukkueen luokkaan ei kannata tehdä yhtä radikaalia korjausta, jos vastaava rekordi on toteutunut vaikkapa ennakkoonkin vaikealla vieraskiertueella.
Jokaisen pelin kohdalla on myös otettava huomioon sellaisia asioita, kuten joukkueen henkinen vire, motivaatio otteluun, loukkaantumistilanne ja päivän kunto. Näiden vaikutusta ei kannata kuitenkaan liioitella, vaikka usein juuri näistä asioista puhutaan kaikkein eniten ottelun alla. Joukkueen peruskapasiteetti on kuitenkin ylivoimaisesti tärkein tekijä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti